Eduskunta teki 21.5.2026 päätöksen työsopimuslain muuttamisesta. Alle on koottu tiivistelmä muutoksista, jotka työnantajien on syytä huomioida.

Määräaikaisen työsopimuksen voi jatkossa tehdä ilman perusteltua syytä

Aiemmin määräaikaisen työsopimuksen on voinut tehdä muun kuin pitkäaikaistyöttömän kanssa vain perustellusta syystä. Perusteltuna syynä on tavanomaisesti pidetty työn kausiluonteisuutta, tilauskannan vaihtuvuutta tai sijaistamista.

Jatkossa tilanne muuttuu, kun työsopimuslaki mahdollistaa enintään vuoden pituisen määräaikaisen työsopimuksen tekemisen ilman perusteltua syytä, jos kysymys on ensimmäisestä työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä työsopimuksen solmimishetkeä edeltäneen viiden vuoden aikana.

Lisäksi määräaikainen työsopimus voidaan uusia vuoden kuluessa ensimmäisen määräaikaisen työsuhteen alkamisesta enintään kahdesti, kunhan työsuhteiden yhteenlaskettu kokonaiskesto on enintään vuosi.

On kuitenkin syytä huomioida, että työnantajalle syntyy uusi selvitysvelvollisuus, mikäli määräaikainen työsopimus tehdään ilman perusteltua syytä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajan tulee ennen määräaikaisen työsopimuksen päättymistä antaa työntekijälle perusteltu selvitys mahdollisuudesta jatkaa työsuhdetta toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen tai perustellusta syystä määräaikaisen työsopimuksen perusteella. Selvitys on suositeltavaa antaa oma-aloitteisesti, mutta työntekijän pyynnöstä selvitys on annettava kirjallisesti kuukauden kuluessa pyynnöstä.

Lisäksi, jos työnantaja on tehnyt ilman perusteltua syytä määräaikaisen työsopimuksen, on sen tarjottava työtä kyseiselle työntekijälle, jos työnantaja työsopimuksessa sovitun määräajan päättyessä harkitsee palkkaavansa lisää työntekijöitä kyseiseen tai vastaavan kaltaiseen tehtävään. Työsuhteen päättymistä seuraavan työn tarjoamisvelvollisuuden kestoaika vastaa kolmasosaa päättyneen työsuhteen kestosta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuoden mittaisen työsuhteen jälkeen työn tarjoamisvelvollisuus kestää enintään neljä kuukautta.

Määräaikaista työsopimusta ei edelleenkään saa tehdä syrjivin perustein. Eli, jos samoihin työtehtäviin otetaan useampia työntekijöitä, niin toisen työntekijän kanssa ei saa tehdä ilman perusteltua syytä määräaikaista työsopimusta, jos toisen työntekijän kanssa solmitaan toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.

Hallituksen tavoitteena on madaltaa työnantajien kynnystä palkata uusia työntekijöitä, mutta lakimuutoksessa piilee myös omat vaaranpaikkansa. Työntekijän näkökulmasta ilman perusteltua syytä tehty määräaikainen työsopimus voi näyttäytyä ”pidennettynä koeaikana”, jota se ei kuitenkaan saisi olla. Kun huomioidaan etenkin pienemmiltä työnantajilta poistuva työntekijän takaisinottovelvollisuus, näyttäytyy muutos väistämättä EU-direktiivien vastaiselta yli kuuden kuukauden mittaiselta koeajalta.

Lomautusilmoitusaika puolittuu

Tällä hetkellä työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Työsopimuslain muutoksen myötä lomautusilmoitusaika puolittuu, ja jatkossa lomauttamisesta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään seitsemän päivää ennen lomautuksen alkamista.

Työnantajan on kuitenkin syytä huomioida, että jos sovellettavassa työehtosopimuksessa on sovittu seitsemää päivää pidemmästä lomautusilmoitusajasta, tätä on noudatettava työehtosopimuksen voimassaoloaikana. Laki kuitenkin mahdollistaa erillisen kirjallisen sopimuksen tekemisen työnantajan ja luottamusmiehen/luottamusvaltuutetun/yhteistoimintaedustajan välillä, jolla voidaan poiketa työehtosopimuksen määräyksestä ja sopia vähintään seitsemän päivän lomautusilmoitusajan noudattamisesta.

Muutos luo työnantajalle mahdollisuuden reagoida kysynnän vaihteluun sekä muuttuviin tilanteisiin entistä nopeammin ja tehokkaammin.

Työnantajan takaisinottovelvollisuuden soveltamisalarajaa nostetaan

Työnantajan takaisinottovelvollisuus tarkoittaa velvollisuutta tarjota työtä aiemmin tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanotulle työnhakijana olevalle entiselle työntekijälle, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Takaisinottovelvollisuus on voimassa kuusi kuukautta, jos irtisanotun työntekijän työsuhde oli jatkunut keskeytyksettä vähintään 12 vuotta.

Takaisinottovelvollisuus on koskenut aiemmin kaikkia työnantajia niiden koosta riippumatta. Jatkossa takaisinottovelvollisuus koskee kuitenkin vain sellaisia työnantajia, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50.

Tämänkin muutoksen taustalla on työllistämiskynnyksen alentaminen sekä työllisyyden edistäminen. Toisaalta muutos tarkoittaa, että alle 50 työntekijää työllistävät työnantajat saattavat jatkossa pyrkiä irtisanomaan tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla henkilön, vaikka oikea syyt olisivatkin enemmän henkilöperusteisia (ns. simuloitu työn vähentyminen), koska heillä ei ole enää takaisinottovelvollisuutta. Toki, jos työnantaja ei pysty osoittamaan kollektiiviperusteista syytä vähentää työvoimaa, on kyseessä laiton irtisanominen.

Koska muutokset tulevat voimaan

Alun perin työsopimuslain muutosten oli tarkoitus tulla voimaan jo aprillipäivänä 1.4.2026, mutta lain valmistelu viivästyi. Eduskunta hyväksyi ehdotetut työsopimuslain muutokset 21.5.2026. Seuraavaksi eduskunnan hyväksymä laki vahvistetaan valtioneuvoston yleisistunnossa ja presidentin esittelyssä, jolloin lain voimaantulopäivä vahvistuu. On kuitenkin todennäköistä, että muutokset tulevat voimaan kesällä 2026.

Lisäksi hyväksyessään lakimuutoksen eduskunta on edellyttänyt, että valtioneuvoston tulee tehdä seurantaa ja arviointia vuoden 2029 loppuun mennessä muutosten sukupuolivaikutuksista. Lisäksi valtioneuvoston on ryhdyttävä korjaaviin toimiin, jos arvioinnin perusteella naisten työmarkkina-asema heikentyy muutosten seurauksena.

Yllä oleva teksti on tarkoitettu vain aihepiiriä valaisevaksi yleisluontoiseksi kirjoitukseksi. Kirjoitus ei kata kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja, eikä sitä ole tarkoitettu oikeudelliseksi neuvoksi tai toimintaohjeeksi.

Otto Santala
juristi, KTM
Asianajotoimisto Alfa Oy