Edunvalvontavaltuutuksella päätät itse, kuka hoitaa asioitasi, kun et itse siihen enää pysty
Kenelle tahansa voi tulla eteen tilanne, jossa ei kykene enää hoitamaan taloudellisia tai muita asioitaan esim. äkillisen onnettomuuden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi. Tähän kannattaa varautua etukäteen tekemällä edunvalvontavaltuutus, jolla päätät itse, kuka hoitaa asioitasi, ja miten haluat niitä hoidettavan, jos et itse siihen kykene. Edunvalvontavaltuutus sujuvoittaa asioiden hoitamista ja vähentää läheisille aiheutuvaa byrokratiaa tällaisessa tilanteessa.
Mikä edunvalvontavaltuutus on?
Edunvalvontavaltuutuksessa tai -valtakirjassa voit määritellä, kuka asioitasi hoitaa, miten niitä hoidetaan ja miten valtuutettua valvotaan.
Voit nimetä valtakirjassa edunvalvontavaltuutetun, jonka valtuutat hoitamaan asioitasi tilanteessa, jossa et siihen enää kykene sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Yleensä edunvalvontavaltuutus koskee omaisuuden ja muiden taloudellisten asioiden hoitoa. Valtuutettu voi hoitaa esim. valtuuttajan pankkiasioita sekä sijoitus- ja muuta omaisuutta, kun edunvalvontavaltakirja on saatettu voimaan.
Valtuutus voi lisäksi koskea sellaisia valtuuttajan henkilöä koskevia asioita, joiden merkitystä valtuuttaja ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta olisi käytettävä. Tällaisia asioita on mm. asumista tai hoitoa koskevat asiat. Hoidosta on mahdollista määrätä myös hoitotahdossa.
Valtuutuksen voi halutessaan rajoittaa koskemaan vain tiettyä oikeustointa, asiaa tai omaisuutta. Valtakirjassa voi antaa myös määräyksiä omaisuuden hoidosta. Esim. jos haluat, että valtuutettu saa myydä tai pantata omistamiasi kiinteistöjä tai antaa puolestasi lahjoja, tämä on yksilöitävä valtakirjassa.
Edunvalvontavaltuutus tai -valtakirja on määrämuotoinen asiakirja, eli sen on täytettävä tietyt muotovaatimukset, jotta se olisi pätevä.
Milloin edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä?
Edunvalvontavaltuutuksella varaudutaan tulevaan, joten valtakirja on tehtävä hyvissä ajoin etukäteen, ennen kuin toimintakyky on heikentynyt. Valtakirjan laatijan on oltava 18 vuotta täyttänyt ja kyettävä ymmärtämään valtakirjan merkitys.
Edunvalvontavaltuutusta ei rekisteröidä mihinkään ennen sen käyttöönottoa. Valtakirja tulee voimaan vasta sitten, jos valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan.
Kun valtuutukselle tulee tarvetta, valtuutettu toimittaa alkuperäisen valtakirjan Digi- ja väestötietovirastoon (DVV) vahvistettavaksi. Valtuutetun on tällöin toimitettava DVV:lle myös lääkärinlausunto siitä, ettei valtuuttaja ole enää kykenevä hoitamaan itse asioitaan.
Kenet voi nimetä edunvalvontavaltuutetuksi?
Valtuutetuksi kannattaa nimetä joku läheinen tai muu luotettu henkilö. Usein valtuutetuksi nimetään esim. puoliso tai lapsi. Henkilöltä kannattaa kysyä etukäteen, onko hän tarvittaessa valmis ottamaan tehtävän vastaan. Koska valtuutuksen mahdollinen käyttötarve voi olla pitkällä tulevaisuudessa, kannatta nimetä myös toissijainen valtuutettu tai valtuutettuja siltä varalta, että ensisijainen valtuutettu ei pysty tai halua ottaa tehtävää vastaan.
Lisäksi valtuutetulle kannattaa nimetä varavaltuutettu esteellisyystilanteiden varalta. Esteellisyys voi tulla eteen esim. perinnönjaossa, jos valtuuttaja ja valtuutettu ovat saman kuolinpesän osakkaita, tai lahjoitustilanteessa, jos lahjan saaja on valtuutetun läheinen.
Edunvalvontavaltuutuksessa on mahdollista nimetä useita valtuutettuja hoitamaan erilaisia tehtäviä, esim. yksi henkilökohtaisiin asioihin ja toinen taloudellisiin asioihin. Jos valtuutetulla on monimutkaista omaisuutta, esim. elinkeinotoimintaa, voi olla perusteltua määrätä eri valtuutetut hoitamaan elinkeinotoimintaa ja muita taloudellisia asioita. Tällaiset määräykset on syytä harkita juristin kanssa, jotta kokonaisuus on hallittu ja määräykset ovat selkeitä.
Miksi edunvalvontakirja kannattaa laatia?
Edunvalvontavaltakirja on joustava tapa järjestää asioiden hoito. Valtakirjan voimaansaattaminen DVV:ssä on suhteellisen nopeaa, jos tarvetta sille tulee.
Edunvalvontavaltuutetun nimeäminen vähentää byrokratiaa. Edunvalvontavaltuutettu saa esim. myydä valtuuttajan kiinteistön tai asunnon ilman viranomaislupien tarvetta, kun siihen on annettu lupa valtakirjassa. Edunvalvontavaltuutetun ei myöskään tarvitse tehdä vuosittain tiliä DVV:lle, ellei tällaisesta valvonnasta ole erikseen määrätty valtakirjassa.
Jos edunvalvontavaltakirjaa ei ole, määrätään henkilölle tarvittaessa holhoustoimilain mukainen edunvalvojaa. Edunvalvoja tarvitsee moniin oikeustoimiin (esim. asunnon osto tai myynti, perinnöstä luopuminen) DVV:n luvan, jonka saaminen kestää useamman kuukauden. Edunvalvoja ei myöskään koskaan voi antaa lahjoja päämiehensä puolesta. Edunvalvojan on lisäksi annettava DVV:lle vuosittain tili siitä, miten omaisuutta on hoidettu.
Voiko edunvalvontavaltakirjan laatia itse?
Yksinkertaisessa tilanteessa edunvalvontavaltuutuksen voi tehdä itse malliasiakirjojen perusteella, jos tietää, mitä haluaa määrätä, ja osaa huomioida mm. muotovaatimukset ja esteellisyystilanteet.
Asiantuntijaa kannattaa käyttää sen vuoksi, että valtakirjassa tulee huomioitua haluamasi yksilölliset tarpeet ja se varmuudella täyttää muotovaatimukset. Esim. jos haluat antaa ohjeita omaisuutesi hoidosta tai haluat, että valtuutetulla on mahdollisuus myydä kiinteistöjäsi tai lahjoittaa varojasi lapsille tai lastenlapsille lahjaverosta vapaina lahjoina, on edunvalvontavaltakirjassa oltava asiasta tarpeelliset määräykset. Valtakirjassa on myös tärkeää huomioida esteellisyyssäännökset.
Jos edunvalvontavaltakirja ei täytä muotomääräyksiä, esim. todistajat ovat esteellisiä tai valtuutuksen voimaantulosta ei ole määrätty, valtakirja on kokonaan pätemätön eikä sitä voida saattaa voimaan.
-
Neuvottelun edunvalvontavaltakirjan sisällön kartoittamiseksi puhelimessa, Teamsissa tai Alfan toimistolla.
-
Asiakirjan laatimisen.
-
Asiakirjan toimittamisen asiakkaalle sähköpostilla, jolloin asiakas huolehtii allekirjoituksesta ja todistajien hankkimisesta, tai asiakirjan todisteellisen allekirjoituksen Alfan toimistolla.
Lue lisää Perintö ja perhe – AsianajoALFA